Perstad

Perstadin kaupunki sijaitsee Turun pohjoispuolella Raanajoen suulla. Se oli alunperin ruotsinkielisten suurmaanomistajien huvilakaupunki mutta sotien jälkeen se kasvoi tärkeäksi teollisuuskeskukseksi. 90-luvun lama kuitenkin aiheutti kaupungille suuren romahduksen mistä se ei ole vieläkään toipunut.

Johtuen kaupungin suuresta työttömyydestä ja kaupungin heikosta taloustilanteesta on kaupungin suomenkiliseksi nimeksi vakiintunut Persläpi.

Historia

Perstadin kaupungin perusti vuonna 1784 Vapaaherra Per von Rothmannin toimesta. Von Rothmann rakensi oman kartanonsa Raanajoen suulla olevalle Älvholmen saarelle ja pian moni muukin Varsinaissuomen ja Pohjanmaan aatelinen rakennutti itselleen kartanon samalle saarelle. Kaupunkioikeuden Perstad sai vuonna 1812 tsaari Aleksanteri ensimmäiseltä Borodinon voiton kunniaksi, nimeksi tuli Perstad kaupungin perustajan mukaan.

Eräs mielenkiintoinen kohta kaupungin historiassa oli kun raanajoen pohjoisrannan lähellä olevalle pienelle Maijansaarelle rakennettiin majakka. Majakan rakennustyöt alkoivat vuonna 1832 Maijansaarella olleiden rautakautisten raunioiden päälle. Majakkarakennus oli huomattavan suuri, itse majakka tornin halkaisija oli 10 metriä ja korkeus 36 metriä, 43 metriä merenpinnasta. Valmistumisen jälkeen majakkaan muutti Pyhän Ptarikin veljeskunta jonka oletettiin olleen Venäjän orttodoksisen kirkon munnkikunta mutta varmuutta tästä ei koskaan saatu.

1800-luvulla kaupunki oli varsin rauhallinen ja vauras. Aluksi suomekielinen väestö oli varsin pieni ja virallisesti Perstadin kaupunki oli vain Älvholemn saari ja sen ympärillä oli Raanansuun ja Kontiolan kylät. Kuitenkin vuonna 1934, Nuori saksalainen sijoittaja Franz Merckel osti Kontiolan kylän veneveistämön ja alkoi rakentaa sen paikalle modernia telakkaa. Pian kontiolan ja Raanansuun kylät liitettiinkin PErstadin kaupunkiin.

Saksalaisten insinöörien suunittelema kontiolan telakka kasvoi nopeasti, huhuttiin myös että saksan hallinto käytti sitä pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen asejärjestelmien kehittelyyn mutta tästä ei koskaan saatu täyttä varmuutta. Sodan aikana telakkaa vahvistettiin ja sen suurimman kuivatelakan päälle rakennettiin massivinen betonikansi suojaamaan sitä venäläisten pommituksilta.

Sodan jälkeen telakan kohtalo oli vaakalaudalla, olihna telakalla ollut läheiset yhteydet natsi-saksaan. Telakan pelastukseksi koitui kuitenkin Ivan Rabinovich, neuvostoliiton kommunistisen puolueen virkailija joka oli päässyt Stalinin lähipiiriin. Sotakorvaukset lisäsivät entisestään telakan tuotantoa ja telakan ympärille rakennettiin paljon uutta asutusta. Samaan aikaan rakennettiin myös nykyinen kaupungintalo ja poliisiasema Älvholmen saarelle joista rakennettiin tarpeeksi suuret että ne vastaisivat kasvavan kaupungin tarpeita.

Väestö kasvoi nopeasti, kun vuosisadan alussa väestöä oli Perstadissa ja Kontiolassa yhteensä noin 5000 asukasta oli siellä 50-luvulle tultaessa jo lähes 40000. Telakan yhteyteen perustettiin myös muuta teollisuutta, Grönbergin metalli ja Raanajoen leipomo olivat myös suuria työnantajia. Suurin osa uusista yrityksistä joita kaupunkiin perustettiin oli joko telakan tai von Rothmannien suvun omistamia, joko suoraan tai välillisesti.

70 ja 80-luvuilla kaupunki kukoisti idänkaupan turvin. Pientä kitkaa oli havaittavissa suomenkilisen mannermaan ja ruotsinkielisen Älvhomenin saaren asukkaiden välillä, vaikka suurin osa kaupungin asukkaista oli suomenkielisiä oli suuri osa maasta ja yrityksistä ruotsinkielisen väestön käsissä, samoin kuin iso osa asunnoista.

80-luvun lopulla aloitettiin viimeinen suuri rakennusprojekti, raanansuun uudisrakentaminen. Raanasuu oli pienempi kylä raanajoen pohjoisrannalla ja 80 luvun alkuun tultaessa suurin osa väestöstä oli jo muutanut lähemmäs asutuskeskusta, erityisen hankalaksi kylän sijainnin kannalta oli se että lähin silta Raanajoen yli oli 10 kilometriä kaupungista pohjoiseen.