Ero sivun ”PRA Valtakunta” versioiden välillä

Kohteesta KampanjaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: = Keisari ja hallinto = == Vaaliruhtinaat == === Valtakunnankansleri - Adnold Ejien === Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
 +
Pyhä Rongalialais-Agorenialainen valtakunta on suurin ihmisten valtakunta. Oikeastaan se on ainoa oikea ihmisten asuttama valtakunta, sillä auringon pantheonin valtakunnat ovat jääneet [[Ikuisen rauhan imperiumi]]n ikeen alle.
  
= Keisari ja hallinto =
+
= Alueet ja provinssit =
 
 
== Vaaliruhtinaat ==
 
 
 
=== Valtakunnankansleri - Adnold Ejien ===
 
 
 
Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä Keisarin vaaleissa, paitsi siinä tapauksessa että kaksi kandidaattia saa saman määrän ääniä.
 
 
 
Vuonna 763 Valtakunnankanslerina on Adnold Eijen, 119 vuotiass puolihaltia joka on toiminut Valtakunnankanslerina jo kuusikymmentä vuotta.
 
 
 
=== Rongan pantheonin ylipapit ===
 
 
 
Kahdeksan pappia jotka edustavat jokaista kahdeksaa jumalaa myrkyn Pantheonista.
 
 
 
=== Arkaaninen Akatemia ===
 
 
 
Arkaaninen akatemia saa yhden äänen
 
 
 
=== Keisariset sotajoukot ===
 
 
 
Sekä maavoimien sekä laivaston komentajalla on ääni vaaleissa. Asevoimat ovat suhteellisen itsenäiset, ja päättävät itse ylennyksistään. Laivaston ja armeijan esikunta yleensä pitävät omat vaalinsa jossa he päättävät omat ehdokaslistansa, ja lähettävät jonkun nuoren luutnantin vaaleihin jakamaan ääniä.
 
 
 
=== Pohjoisniemen vaaliruhtinaat ===
 
 
 
=== Itärannikon vaaliruhtinaat ===
 
  
=== Etelärannikon vaaliruhtinaat ===
+
[[file:Valtakunta_Vaaliruhtinaskunnat.png|400px|thumb|right|Valtakunnan alueet ja provinssit]]
  
=== Sydänmaiden vaaliruhtinaat ===
+
Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista. Yleensä jokainen vaaliruhtinas hallitsee noin neljää provinssia, mutta joskus tämä luku on saattanut muuttua. Lisäksi Argorenia sekä Koilismaa ovat kuningaskuntia Valtakunnan sisällä.  
 
 
=== Lounaisrannikon vaaliruhtinaat ===
 
 
 
= Alueet ja provinssit =
 
 
 
Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista.  
 
  
 
== Pohjoisniemi ==
 
== Pohjoisniemi ==
Rivi 62: Rivi 33:
 
=== Koilismaa ===
 
=== Koilismaa ===
  
Koili
+
Koilismaan kuningaskunta koostuu viidestä vaaliruhtinaskunnasta. 
  
== Itärannikko ==
+
== Itärannikko - Agorenian kuningaskunta ==
  
Itärannkikko on Agorenialaisten asuttama aluetta. Se on vähemmän feodaalinen alue kuin Valtakunnan sydänmaat, ja kauppiaiden valta on kasvamassa. Siellä on jopa puhetta siitä että Valtakunnan pitäsii alkaa sijoittamaan tutkimsumatkoihin meren yli.  
+
Agorenian kuningaskunta on vaha feodaalinen kuningaskunta joka on vannonut uskollisuutta valtakunnalle. Monesti Agorenian kuningaskunta käyttäytyy kuin se olisi itsenäinen kuningaskunta, etenkin jos Keisari ei ole samalla Agorenian kuningas.
  
=== Itärannkikon valtakunta 1 ===
+
== Licon niemimaa - Velin liiga ==
  
=== Itärannkikon valtakunta 2 ===
+
Licon niemimaa on Agorenialaisten sukulaiskansan asuttama aluetta. Siellä tärkein voimatekijä on Velin liiga joka koostuu joukosta kaupunkivaltioita joilla on löyhä liittouma. Siellä on jopa puhetta siitä että Valtakunnan pitäsii alkaa sijoittamaan tutkimsumatkoihin meren yli.
  
=== Itärannkikon valtakunta 3 ===
+
=== Veli ===
  
=== Itärannkikon valtakunta 4 ===
+
Veli on Licon niemimaan suurin kaupunkivaltio.
 
 
=== Itärannkikon valtakunta 5 ===
 
  
 
== Sydänmaat ==
 
== Sydänmaat ==
Rivi 90: Rivi 59:
 
== Lounaisrannikko ==
 
== Lounaisrannikko ==
  
Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella.
+
Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella. Sielläkin oli ennen goblin heimoja joita Ikuisen rauhan valtakunta kaappasi orjiksi. Vuonna 701 Keisari Hardo III Wallestein johti sotaretkeä jolla lounaisrannikko valloitettiin. Virallisena syynä oli gobliniheimojen ryöstöretket, mutta käytännössä sotaretken tarkoitus oli vahvistaa Valtakunnan omistus etelärannikkoon ja linnoittaa se Ikuisen rauhan valtakuntaa vastaan. 
  
 
=== Ajem ===
 
=== Ajem ===
  
Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei.
+
Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei.
 +
 
 +
=== Warzum ===
 +
 
 +
Kun Valtakunnan armeija marssi etelärannikolle suurin osa Hiisiheimoista vastusti heitä miten sattuu. Warzumin heimo siirtyi kuitenkin Valtakunnan puolelle. Tämän takia Warzum sai pidettyä maansa, sekä liitettyä alueeseen muitakin alueita.
 +
 
 +
Sodan jälkeen Warzumin alueelle saapui lisää goblineja ja muita hiisikansoja. Tällä hetkellä sitä hallitsee puoliörkkiherttuatar Fruda, joka koettaa esittää ruhtinaskuntansa sivistyneenä ja kehittyneenä osana valtakuntaa.
 +
 
 +
= Keisari ja hallinto =
 +
 
 +
Ylintä valtaa valtakunnassa pitää Keisari. Keisaria auttaa valtakunnankansleri sekä hänen virastonsa.
 +
 
 +
== Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat ==
 +
 
 +
Keisrain kuollessa kaikille vaaliruhtinaille lähetetään sana, ja heidän on kokoonnuttava 42 päivän kuluttua Hauptfordin suureen katedraaliin, missä he äänestävät uuden Keisarin. Keisarin ollessa kuollut (tai muuten estynyt hoitamaan virkaansa) on Valtakunnankansleri valtion päämies.
 +
 
 +
=== Valtakunnankansleri - Adnold Ejien ===
 +
 
 +
Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä Keisarin vaaleissa, paitsi siinä tapauksessa että kaksi kandidaattia saa saman määrän ääniä.
 +
 
 +
Vuonna 763 Valtakunnankanslerina on Adnold Eijen, 119 vuotiass puolihaltia joka on toiminut Valtakunnankanslerina jo kuusikymmentä vuotta.
 +
 
 +
=== Rongan pantheonin ylipapit ===
 +
 
 +
Kahdeksan pappia jotka edustavat jokaista kahdeksaa jumalaa myrskyn Pantheonista.
 +
 
 +
=== Arkaaninen Akatemia ===
 +
 
 +
[[Arkaaninen akatemia]] saa yhden äänen. He ovat hieman näreissään siitä että papisto saa kahdeksan ääntä, mutta papisto vastaa tähän siten että oikeastaan Ostirin ylipapin ääni pitäisi laskea Arkanistien ääniin.
 +
 
 +
=== Keisarilliset sotajoukot ===
 +
 
 +
Sekä seitsemän kansakunnan armeijan, että laivaston komentajalla on ääni vaaleissa. Asevoimat ovat suhteellisen itsenäiset, ja päättävät itse ylennyksistään. Laivaston ja armeijan esikunta yleensä pitävät omat vaalinsa jossa he päättävät omat ehdokaslistansa, ja lähettävät jonkun nuoren luutnantin vaaleihin jakamaan ääniä.
 +
 
 +
=== Pohjoisniemen vaaliruhtinaat ===
 +
 
 +
=== Agorenian vaaliruhtinaat ===
 +
 
 +
=== Etelärannikon vaaliruhtinaat ===
 +
 
 +
=== Sydänmaiden vaaliruhtinaat ===
 +
 
 +
=== Lounaisrannikon vaaliruhtinaat ===
 +
 
 +
[[Category:TaivaanPerilliset]][[Category:Valtakunnat]]

Versio 12. toukokuuta 2018 kello 18.49

Pyhä Rongalialais-Agorenialainen valtakunta on suurin ihmisten valtakunta. Oikeastaan se on ainoa oikea ihmisten asuttama valtakunta, sillä auringon pantheonin valtakunnat ovat jääneet Ikuisen rauhan imperiumin ikeen alle.

Alueet ja provinssit

Valtakunnan alueet ja provinssit

Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista. Yleensä jokainen vaaliruhtinas hallitsee noin neljää provinssia, mutta joskus tämä luku on saattanut muuttua. Lisäksi Argorenia sekä Koilismaa ovat kuningaskuntia Valtakunnan sisällä.

Pohjoisniemi

Valtakunnan koiliskulmassa sijaitsee pohjoisniemenä tunnettu alue jota asuttavat puolituiset sekä pohjoisen ihmiset. Pohjoisniemen alueeseen lasketaan myös Koilismaan kuningaskunta mikä on asutettu vain muutama sata vuotta sitten, ja sieltä löytyykin lähes kaikkia rotuja.

Sydland

Sydlandin kuningaskunta on pohjoisten ihmisten ruhtinaskunta Valtakunnassa.

Sydland koostuu

Suonniemi

Puolituisten valtakunta sijaitsee pohjoisniemen keskellä. SE on varsin vehreää ja mukavaa aluetta. Puolituiset ovat selvinneet nämä vuodet, sillä he ovat tehneet sopimuksen lohikäärmeen kanssa.

Suonniemen provinssit ovat:

Matinkyrö
Lännenperä
Kukkulikko
Anttila

Karer Bolgin kääpiölinnoitus

Karer Bolgin kääpiölinnoitus sijaitsee Matinkyrön pohjoispuolella olevilla vuorilla.

Koilismaa

Koilismaan kuningaskunta koostuu viidestä vaaliruhtinaskunnasta.

Itärannikko - Agorenian kuningaskunta

Agorenian kuningaskunta on vaha feodaalinen kuningaskunta joka on vannonut uskollisuutta valtakunnalle. Monesti Agorenian kuningaskunta käyttäytyy kuin se olisi itsenäinen kuningaskunta, etenkin jos Keisari ei ole samalla Agorenian kuningas.

Licon niemimaa - Velin liiga

Licon niemimaa on Agorenialaisten sukulaiskansan asuttama aluetta. Siellä tärkein voimatekijä on Velin liiga joka koostuu joukosta kaupunkivaltioita joilla on löyhä liittouma. Siellä on jopa puhetta siitä että Valtakunnan pitäsii alkaa sijoittamaan tutkimsumatkoihin meren yli.

Veli

Veli on Licon niemimaan suurin kaupunkivaltio.

Sydänmaat

Roganialaiset asuttavat Valtakunnan sydänamaita jotka rajoittuvat pohjoisessa vuoriin, lännessä Weströ jokeen, etelässä Lawoldin jyrkänteeseen sekä idässä Wraham jokeen. Valtakunnan pääkaupunki Hauptford sijaitssee sydänmailla, missä Warham joki syöksyy Lawoldin jyrkänteen yli.

Hauptford

Valtakunnan pääkaupunki Hauptford on rakennettu Lawoldin jyrkänteeseen Suurten putousten kohdalle. Se on jaettu kolmeen osaan; yläkaupunkiin jyrkänteen huipulla, alakaupunkiin jyrkänteen alapäässä sekä rinteeseen niiden välissä.

Sydänmaiden valtakunta 1

Lounaisrannikko

Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella. Sielläkin oli ennen goblin heimoja joita Ikuisen rauhan valtakunta kaappasi orjiksi. Vuonna 701 Keisari Hardo III Wallestein johti sotaretkeä jolla lounaisrannikko valloitettiin. Virallisena syynä oli gobliniheimojen ryöstöretket, mutta käytännössä sotaretken tarkoitus oli vahvistaa Valtakunnan omistus etelärannikkoon ja linnoittaa se Ikuisen rauhan valtakuntaa vastaan.

Ajem

Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei.

Warzum

Kun Valtakunnan armeija marssi etelärannikolle suurin osa Hiisiheimoista vastusti heitä miten sattuu. Warzumin heimo siirtyi kuitenkin Valtakunnan puolelle. Tämän takia Warzum sai pidettyä maansa, sekä liitettyä alueeseen muitakin alueita.

Sodan jälkeen Warzumin alueelle saapui lisää goblineja ja muita hiisikansoja. Tällä hetkellä sitä hallitsee puoliörkkiherttuatar Fruda, joka koettaa esittää ruhtinaskuntansa sivistyneenä ja kehittyneenä osana valtakuntaa.

Keisari ja hallinto

Ylintä valtaa valtakunnassa pitää Keisari. Keisaria auttaa valtakunnankansleri sekä hänen virastonsa.

Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat

Keisrain kuollessa kaikille vaaliruhtinaille lähetetään sana, ja heidän on kokoonnuttava 42 päivän kuluttua Hauptfordin suureen katedraaliin, missä he äänestävät uuden Keisarin. Keisarin ollessa kuollut (tai muuten estynyt hoitamaan virkaansa) on Valtakunnankansleri valtion päämies.

Valtakunnankansleri - Adnold Ejien

Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä Keisarin vaaleissa, paitsi siinä tapauksessa että kaksi kandidaattia saa saman määrän ääniä.

Vuonna 763 Valtakunnankanslerina on Adnold Eijen, 119 vuotiass puolihaltia joka on toiminut Valtakunnankanslerina jo kuusikymmentä vuotta.

Rongan pantheonin ylipapit

Kahdeksan pappia jotka edustavat jokaista kahdeksaa jumalaa myrskyn Pantheonista.

Arkaaninen Akatemia

Arkaaninen akatemia saa yhden äänen. He ovat hieman näreissään siitä että papisto saa kahdeksan ääntä, mutta papisto vastaa tähän siten että oikeastaan Ostirin ylipapin ääni pitäisi laskea Arkanistien ääniin.

Keisarilliset sotajoukot

Sekä seitsemän kansakunnan armeijan, että laivaston komentajalla on ääni vaaleissa. Asevoimat ovat suhteellisen itsenäiset, ja päättävät itse ylennyksistään. Laivaston ja armeijan esikunta yleensä pitävät omat vaalinsa jossa he päättävät omat ehdokaslistansa, ja lähettävät jonkun nuoren luutnantin vaaleihin jakamaan ääniä.

Pohjoisniemen vaaliruhtinaat

Agorenian vaaliruhtinaat

Etelärannikon vaaliruhtinaat

Sydänmaiden vaaliruhtinaat

Lounaisrannikon vaaliruhtinaat