Ero sivun ”PRA Valtakunta” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: = Keisari ja hallinto = == Vaaliruhtinaat == === Valtakunnankansleri - Adnold Ejien === Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä...) |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | Pyhä Rongalialais-Agorenialainen valtakunta on suurin ihmisten valtakunta. Oikeastaan se on ainoa oikea ihmisten asuttama valtakunta, sillä auringon pantheonin valtakunnat ovat jääneet [[Ikuisen rauhan imperiumi]]n ikeen alle. | ||
− | = | + | = Alueet ja provinssit = |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | + | [[file:Valtakunta_Vaaliruhtinaskunnat.png|400px|thumb|right|Valtakunnan alueet ja provinssit]] | |
− | + | Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista. Yleensä jokainen vaaliruhtinas hallitsee noin neljää provinssia, mutta joskus tämä luku on saattanut muuttua. Lisäksi Argorenia sekä Koilismaa ovat kuningaskuntia Valtakunnan sisällä. | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista. | ||
== Pohjoisniemi == | == Pohjoisniemi == | ||
Rivi 62: | Rivi 33: | ||
=== Koilismaa === | === Koilismaa === | ||
− | + | Koilismaan kuningaskunta koostuu viidestä vaaliruhtinaskunnasta. | |
− | == Itärannikko == | + | == Itärannikko - Agorenian kuningaskunta == |
− | + | Agorenian kuningaskunta on vaha feodaalinen kuningaskunta joka on vannonut uskollisuutta valtakunnalle. Monesti Agorenian kuningaskunta käyttäytyy kuin se olisi itsenäinen kuningaskunta, etenkin jos Keisari ei ole samalla Agorenian kuningas. | |
− | == | + | == Licon niemimaa - Velin liiga == |
− | + | Licon niemimaa on Agorenialaisten sukulaiskansan asuttama aluetta. Siellä tärkein voimatekijä on Velin liiga joka koostuu joukosta kaupunkivaltioita joilla on löyhä liittouma. Siellä on jopa puhetta siitä että Valtakunnan pitäsii alkaa sijoittamaan tutkimsumatkoihin meren yli. | |
− | === | + | === Veli === |
− | + | Veli on Licon niemimaan suurin kaupunkivaltio. | |
− | |||
− | |||
== Sydänmaat == | == Sydänmaat == | ||
Rivi 90: | Rivi 59: | ||
== Lounaisrannikko == | == Lounaisrannikko == | ||
− | Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella. | + | Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella. Sielläkin oli ennen goblin heimoja joita Ikuisen rauhan valtakunta kaappasi orjiksi. Vuonna 701 Keisari Hardo III Wallestein johti sotaretkeä jolla lounaisrannikko valloitettiin. Virallisena syynä oli gobliniheimojen ryöstöretket, mutta käytännössä sotaretken tarkoitus oli vahvistaa Valtakunnan omistus etelärannikkoon ja linnoittaa se Ikuisen rauhan valtakuntaa vastaan. |
=== Ajem === | === Ajem === | ||
− | Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei. | + | Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei. |
+ | |||
+ | === Warzum === | ||
+ | |||
+ | Kun Valtakunnan armeija marssi etelärannikolle suurin osa Hiisiheimoista vastusti heitä miten sattuu. Warzumin heimo siirtyi kuitenkin Valtakunnan puolelle. Tämän takia Warzum sai pidettyä maansa, sekä liitettyä alueeseen muitakin alueita. | ||
+ | |||
+ | Sodan jälkeen Warzumin alueelle saapui lisää goblineja ja muita hiisikansoja. Tällä hetkellä sitä hallitsee puoliörkkiherttuatar Fruda, joka koettaa esittää ruhtinaskuntansa sivistyneenä ja kehittyneenä osana valtakuntaa. | ||
+ | |||
+ | = Keisari ja hallinto = | ||
+ | |||
+ | Ylintä valtaa valtakunnassa pitää Keisari. Keisaria auttaa valtakunnankansleri sekä hänen virastonsa. | ||
+ | |||
+ | == Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat == | ||
+ | |||
+ | Keisrain kuollessa kaikille vaaliruhtinaille lähetetään sana, ja heidän on kokoonnuttava 42 päivän kuluttua Hauptfordin suureen katedraaliin, missä he äänestävät uuden Keisarin. Keisarin ollessa kuollut (tai muuten estynyt hoitamaan virkaansa) on Valtakunnankansleri valtion päämies. | ||
+ | |||
+ | === Valtakunnankansleri - Adnold Ejien === | ||
+ | |||
+ | Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä Keisarin vaaleissa, paitsi siinä tapauksessa että kaksi kandidaattia saa saman määrän ääniä. | ||
+ | |||
+ | Vuonna 763 Valtakunnankanslerina on Adnold Eijen, 119 vuotiass puolihaltia joka on toiminut Valtakunnankanslerina jo kuusikymmentä vuotta. | ||
+ | |||
+ | === Rongan pantheonin ylipapit === | ||
+ | |||
+ | Kahdeksan pappia jotka edustavat jokaista kahdeksaa jumalaa myrskyn Pantheonista. | ||
+ | |||
+ | === Arkaaninen Akatemia === | ||
+ | |||
+ | [[Arkaaninen akatemia]] saa yhden äänen. He ovat hieman näreissään siitä että papisto saa kahdeksan ääntä, mutta papisto vastaa tähän siten että oikeastaan Ostirin ylipapin ääni pitäisi laskea Arkanistien ääniin. | ||
+ | |||
+ | === Keisarilliset sotajoukot === | ||
+ | |||
+ | Sekä seitsemän kansakunnan armeijan, että laivaston komentajalla on ääni vaaleissa. Asevoimat ovat suhteellisen itsenäiset, ja päättävät itse ylennyksistään. Laivaston ja armeijan esikunta yleensä pitävät omat vaalinsa jossa he päättävät omat ehdokaslistansa, ja lähettävät jonkun nuoren luutnantin vaaleihin jakamaan ääniä. | ||
+ | |||
+ | === Pohjoisniemen vaaliruhtinaat === | ||
+ | |||
+ | === Agorenian vaaliruhtinaat === | ||
+ | |||
+ | === Etelärannikon vaaliruhtinaat === | ||
+ | |||
+ | === Sydänmaiden vaaliruhtinaat === | ||
+ | |||
+ | === Lounaisrannikon vaaliruhtinaat === | ||
+ | |||
+ | [[Category:TaivaanPerilliset]][[Category:Valtakunnat]] |
Versio 12. toukokuuta 2018 kello 18.49
Pyhä Rongalialais-Agorenialainen valtakunta on suurin ihmisten valtakunta. Oikeastaan se on ainoa oikea ihmisten asuttama valtakunta, sillä auringon pantheonin valtakunnat ovat jääneet Ikuisen rauhan imperiumin ikeen alle.
Sisällysluettelo
- 1 Alueet ja provinssit
- 2 Keisari ja hallinto
- 2.1 Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat
- 2.1.1 Valtakunnankansleri - Adnold Ejien
- 2.1.2 Rongan pantheonin ylipapit
- 2.1.3 Arkaaninen Akatemia
- 2.1.4 Keisarilliset sotajoukot
- 2.1.5 Pohjoisniemen vaaliruhtinaat
- 2.1.6 Agorenian vaaliruhtinaat
- 2.1.7 Etelärannikon vaaliruhtinaat
- 2.1.8 Sydänmaiden vaaliruhtinaat
- 2.1.9 Lounaisrannikon vaaliruhtinaat
- 2.1 Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat
Alueet ja provinssit
Valtakunta koostuu useista alueista ja provinsseista. Yleensä jokainen vaaliruhtinas hallitsee noin neljää provinssia, mutta joskus tämä luku on saattanut muuttua. Lisäksi Argorenia sekä Koilismaa ovat kuningaskuntia Valtakunnan sisällä.
Pohjoisniemi
Valtakunnan koiliskulmassa sijaitsee pohjoisniemenä tunnettu alue jota asuttavat puolituiset sekä pohjoisen ihmiset. Pohjoisniemen alueeseen lasketaan myös Koilismaan kuningaskunta mikä on asutettu vain muutama sata vuotta sitten, ja sieltä löytyykin lähes kaikkia rotuja.
Sydland
Sydlandin kuningaskunta on pohjoisten ihmisten ruhtinaskunta Valtakunnassa.
Sydland koostuu
Suonniemi
Puolituisten valtakunta sijaitsee pohjoisniemen keskellä. SE on varsin vehreää ja mukavaa aluetta. Puolituiset ovat selvinneet nämä vuodet, sillä he ovat tehneet sopimuksen lohikäärmeen kanssa.
Suonniemen provinssit ovat:
- Matinkyrö
- Lännenperä
- Kukkulikko
- Anttila
Karer Bolgin kääpiölinnoitus
Karer Bolgin kääpiölinnoitus sijaitsee Matinkyrön pohjoispuolella olevilla vuorilla.
Koilismaa
Koilismaan kuningaskunta koostuu viidestä vaaliruhtinaskunnasta.
Itärannikko - Agorenian kuningaskunta
Agorenian kuningaskunta on vaha feodaalinen kuningaskunta joka on vannonut uskollisuutta valtakunnalle. Monesti Agorenian kuningaskunta käyttäytyy kuin se olisi itsenäinen kuningaskunta, etenkin jos Keisari ei ole samalla Agorenian kuningas.
Licon niemimaa - Velin liiga
Licon niemimaa on Agorenialaisten sukulaiskansan asuttama aluetta. Siellä tärkein voimatekijä on Velin liiga joka koostuu joukosta kaupunkivaltioita joilla on löyhä liittouma. Siellä on jopa puhetta siitä että Valtakunnan pitäsii alkaa sijoittamaan tutkimsumatkoihin meren yli.
Veli
Veli on Licon niemimaan suurin kaupunkivaltio.
Sydänmaat
Roganialaiset asuttavat Valtakunnan sydänamaita jotka rajoittuvat pohjoisessa vuoriin, lännessä Weströ jokeen, etelässä Lawoldin jyrkänteeseen sekä idässä Wraham jokeen. Valtakunnan pääkaupunki Hauptford sijaitssee sydänmailla, missä Warham joki syöksyy Lawoldin jyrkänteen yli.
Hauptford
Valtakunnan pääkaupunki Hauptford on rakennettu Lawoldin jyrkänteeseen Suurten putousten kohdalle. Se on jaettu kolmeen osaan; yläkaupunkiin jyrkänteen huipulla, alakaupunkiin jyrkänteen alapäässä sekä rinteeseen niiden välissä.
Sydänmaiden valtakunta 1
Lounaisrannikko
Lounaisrannikko sijaitsee sydänmaista etelään Lawoldin jyrkänteen eteläpuolella. Sielläkin oli ennen goblin heimoja joita Ikuisen rauhan valtakunta kaappasi orjiksi. Vuonna 701 Keisari Hardo III Wallestein johti sotaretkeä jolla lounaisrannikko valloitettiin. Virallisena syynä oli gobliniheimojen ryöstöretket, mutta käytännössä sotaretken tarkoitus oli vahvistaa Valtakunnan omistus etelärannikkoon ja linnoittaa se Ikuisen rauhan valtakuntaa vastaan.
Ajem
Kun Valtakunnan ihmisille mainitaan haltiat, he ensimmäisenä ajattelevat Ajemin ruhtinaskuntaa, joka on yksi Valtakunnan vasallivaltioista Weströ joen suussa. Periaatteessa Weströ joki on Valtakunnan länsiraja, ja joksus on ollut keskustelua että onko Ajemin länsirannan provinssit osa Valtakuntaa vaiko ei.
Warzum
Kun Valtakunnan armeija marssi etelärannikolle suurin osa Hiisiheimoista vastusti heitä miten sattuu. Warzumin heimo siirtyi kuitenkin Valtakunnan puolelle. Tämän takia Warzum sai pidettyä maansa, sekä liitettyä alueeseen muitakin alueita.
Sodan jälkeen Warzumin alueelle saapui lisää goblineja ja muita hiisikansoja. Tällä hetkellä sitä hallitsee puoliörkkiherttuatar Fruda, joka koettaa esittää ruhtinaskuntansa sivistyneenä ja kehittyneenä osana valtakuntaa.
Keisari ja hallinto
Ylintä valtaa valtakunnassa pitää Keisari. Keisaria auttaa valtakunnankansleri sekä hänen virastonsa.
Keisarin vaali ja Vaaliruhtinaat
Keisrain kuollessa kaikille vaaliruhtinaille lähetetään sana, ja heidän on kokoonnuttava 42 päivän kuluttua Hauptfordin suureen katedraaliin, missä he äänestävät uuden Keisarin. Keisarin ollessa kuollut (tai muuten estynyt hoitamaan virkaansa) on Valtakunnankansleri valtion päämies.
Valtakunnankansleri - Adnold Ejien
Valtakunnankansleri on Keisarin nimittämä virkamies. Periaatteessa hän ei äänestä Keisarin vaaleissa, paitsi siinä tapauksessa että kaksi kandidaattia saa saman määrän ääniä.
Vuonna 763 Valtakunnankanslerina on Adnold Eijen, 119 vuotiass puolihaltia joka on toiminut Valtakunnankanslerina jo kuusikymmentä vuotta.
Rongan pantheonin ylipapit
Kahdeksan pappia jotka edustavat jokaista kahdeksaa jumalaa myrskyn Pantheonista.
Arkaaninen Akatemia
Arkaaninen akatemia saa yhden äänen. He ovat hieman näreissään siitä että papisto saa kahdeksan ääntä, mutta papisto vastaa tähän siten että oikeastaan Ostirin ylipapin ääni pitäisi laskea Arkanistien ääniin.
Keisarilliset sotajoukot
Sekä seitsemän kansakunnan armeijan, että laivaston komentajalla on ääni vaaleissa. Asevoimat ovat suhteellisen itsenäiset, ja päättävät itse ylennyksistään. Laivaston ja armeijan esikunta yleensä pitävät omat vaalinsa jossa he päättävät omat ehdokaslistansa, ja lähettävät jonkun nuoren luutnantin vaaleihin jakamaan ääniä.