Lucan Lampunkantaja (Harnmaster) - Muutoshistoria

Chibidragon (9. kesäkuuta 2026 kello 14.13)

2026-06-09T14:13:32Z

Chibidragon (21. huhtikuuta 2026 kello 16.48)

2026-04-21T16:48:28Z

Chibidragon (31. maaliskuuta 2026 kello 18.37)

2026-03-31T18:37:00Z

Chibidragon (31. maaliskuuta 2026 kello 15.01)

2026-03-31T15:01:44Z

Chibidragon (3. maaliskuuta 2026 kello 18.50)

2026-03-03T18:50:28Z

Näytä muutokset

Chibidragon (26. kesäkuuta 2025 kello 18.47)

2025-06-26T18:47:58Z

Chibidragon (15. toukokuuta 2025 kello 17.33)

2025-05-15T17:33:50Z

Näytä muutokset

Chibidragon (23. tammikuuta 2025 kello 19.12)

2025-01-23T19:12:24Z

Chibidragon: Ak: Uusi sivu: Tämä on Satia-Mavari (ainakin vielä vähän aikaa) Lucan Lampunkantajan, Save K'norrin uskollinen palvelijan ja velho-oppilaan päiväkirja hänen ällisyttävistä seikkailusit...

2025-01-23T16:54:13Z

Ak: Uusi sivu: Tämä on Satia-Mavari (ainakin vielä vähän aikaa) Lucan Lampunkantajan, Save K'norrin uskollinen palvelijan ja velho-oppilaan päiväkirja hänen ällisyttävistä seikkailusit...

Uusi sivu

Tämä on Satia-Mavari (ainakin vielä vähän aikaa) Lucan Lampunkantajan, Save K'norrin uskollinen palvelijan ja velho-oppilaan päiväkirja hänen ällisyttävistä seikkailusitaan myyttisellä Harnin saarella.

Tarinamme alkaa kun koulutoverini Manel alri Parthanel oli kadonnut jonnekkin.

= Dramatis personae =

== Lyrid Alderwan ==

Lyrin on aatelisnainen ja Manelin sisko.

== Gherant ==

Gherant on palkkasoturi Shorkynen suunnalta joka on tällä hetkellä palvelee Parthanen huoneesta.

== Satia-Mavari Manel alri Parthane ==

Manel on nuori aatelisherra, jaarlin seitsemäs poika. Hän oli jonkun aikaa sitten itsenäistymis matkallaan ja palattuaan oli muuttunut kunnolliseksi velho-oppilaaksi, aiemmin hän olikin hieman huithapeli, jos saan sanoa.

== Viran Warin Kirswell ==

Velhomestari joka on opettanut minua, sekä Manelia.

= Vuosi 1390 =

== 6 päivä Nuzyael kuuta. ==

Olin istuskelemassa koululla Erdinin kanssa kun Manelin sisko, lady Lyriha saapui vartijansa, Gherantin kanssa, olivat kiinnostuneita mihin ihmeeseen Manel oli kadonnut. Koska Manel ei enää asunut tällä siirryimme hänen kaupunkiasunnolleen, mutta sieltäkään ei löytynyt mitään. Lyriha huomioi että Manelin huone oli yllättävän siisti, mikä tosiaankin oli varsin epätyypillistä. Pienen etsimisen jälkeen hän onnistui löytämään pienen pussillisen yrttejä.

Poistuessamme huomasin että nuori neitokainen seurasi meitä, järjestimme hänelle väijytyksen. Neito kertoi että seurasi meitä kun Meynard rahanlainaaja oli laittanut hänet katsomaan että ketkä olivat etsimässä Manelia.

Saavutimme Apteekkarin puodille mistä Manel oli ostanut yrttejään. Hän oli ostanut yrttejä ison kasan hetkisen aikaa sitten. Yrtin vaikutus oli että se turrutti tunteita, vaikka sitä ei yleensä käytetty päänsärkyyn, niin Manelin ongelmiin se auttoi.

Menimme satamaan kyselemään Manelin perään, satamamestari ei kyllä muistanut Manelia mutta hän lähti katselemaan kirjojaan. silloin ainoa lähtenyt laiva oli 'Pohjantuuli' Chelembystä, joka oli palannut kotisatamaan Harnin saarelle. Satamamestari oli varma ettei laivaan noussut jaarlin sukulaisia, sillä hän oli antanut nimekseen jotain aivan muuta, ikävä kyllä satamamestari ei muistanut tätä annettua nimeä.

Siirryimme haastattelemaan ahtaajia. Ahtaajat olivat ottaneet hieman uudenvuoden viiniä, mutta yhden kaverin ne muistivat, oli kuitenkin maksanut kaksi hopeaa palkkaa. Oli kuulemma jonkun "teurastajan" matkassa. Ahtaaja oli pannut merkille että laivaan noussut henkilö oli nukkunut laivassa.

Koska Maneliksi olettamamme henkilö oli liikkunut teurastajan pojan kanssa lähdimme seuraavaksi jututtamaan teurastajaa. Hän vahvisti että Pohjantuuli-laivalla lähtenyt henkilö oli todellakin Manel, ja hän oli antanut nimekseen Alvrok kauppias.

Lyriha lähti tekemään tiliä perheelleen ja me jäimme Gherantin kanssa jatkaa teurastajan pojan jututtamista, ilman aatelisia, ikävä kyllä teurastajan poika oli lähtenyt asioilleen.

Saadaksemme lisää tietoa lähdimme baarikierrokselle. Ensimmäinen paikka oli aivan liian hieno meille joten suuntasimme seuraavaan, pienen keskustelun jälkeen baarimikko viittasi meidät syrjäisimpään pöytään jossa pääsisimme juttelemaan tarjoilijattaren kanssa, jolla oli mahdollisesti oli jotain sutinaa Manelin kanssa. Koetimme hieman hienotunteisesti udella baaritytöltä ja saimme selville että heidän suhteensa päättyi Manelin itsenäistymismatkan jälkeen. Anasaran nimi oli mainittu muutaman kerran ja tämä nimi sai baaritytön silmät täyteen kylmää vihaa.

Esitin epäilykseni sille ettei Manelin naishuolet olleet syynä hänen pikaiseen lähtöönsä. Menimme kuitenkin varmuuden varuiksi tarkistamaan paikalliseen ilotaloon. Koetimme jututtaa Nellaa, ihan noin virallisella asialla. Jouduimme odottelemaan hetkisen sillä Nellalla oli edellinen asiakas työn alla.

Nautimme Gherantin kanssa hieman teetä odotellessa, makeahko mutta hiukan kitkerä yrttitee lämmitti mukavasti vatsaa. Jätin tarjotun vesipiipun Gherantille. Pian Nella haki meidät huoneeseensa jossa saatoimme jutella mukavia. Koetimme hieman udella tietoja mutta Nella ei ollut nähnyt Manelia puoleen vuoteen, tämä oli tarpeeksi tietoa joten jätin Gherantin hoitamaan maksua Nellalle.

Palasin koululle missä mestari halusi tavata minua. Hän halusi minun katsovan tulevaisuuteen ja selvittävän mitä tapahtuu jos Manelia ei löydetä. Vaivuin transsiin ja näin näyn jossa kuningas, jonka kasvot vaihtuivat kaiken aikaa, johti armeijaa kohti vihollista. Mahtava velho, jonka kasvoja en nähnyt, seisoi kuninkaan takana. Yhtäkkiä kuitenkin vastakkaisen armeijan kylkiin iski valtava joukko garguneita, noita Harnin saarella asuvia kammottavia örkkjä, turastaen kaikki. Valtava myrsky tempaisi minut takaisin Modanaan jossa koulumme oli poltettu, Save-K'norrin temppeli häpäisty ja linnan tornissa liehui vieras lippu.

[[Category:Pelaajahahmot]]

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2026 kello 14.13
Rivi 1 080:		Rivi 1 080:

	Palasimme portaille, siellä oli yksi seinä joka kaikui onttona. Lyriha katseli seinää ja löysi halkeaman joka toimi jonkinlaisena lukkomekanismina. Sen takana oli jonkun laboratorio. Tutkiskelin hieman kirjakääröjä, niissä oli paljon piirroksia kristalli ja joukko olentoja.		Palasimme portaille, siellä oli yksi seinä joka kaikui onttona. Lyriha katseli seinää ja löysi halkeaman joka toimi jonkinlaisena lukkomekanismina. Sen takana oli jonkun laboratorio. Tutkiskelin hieman kirjakääröjä, niissä oli paljon piirroksia kristalli ja joukko olentoja.
		+
		+	Horik myös tutki kristallia ja jämähti totaalisesti paikoilleen.
		+
		+	Rupesimme etsiskelemään tavaraa josta voisimme improvisoida jonkinlaiset tikkaat joilla saattaisi päästä ylös täältä.
		+
		+	Kun olimme saaneet ison kasan kamaa roudattua tuloreiälle huomasimme että siellä oli taas köysi odottamassa meitä ja viesti Braelyniltä, voisimme elää luolissa jos odottaisime kiltisti hänen emäntäänsä.
		+
		+	Nousimme ylös luoliin mutta emme päässeet tornin kellariin, portaat johtivat ylös mutta en saanut noustua niitä ylös, jonkinlainen magia esti minua nousemasta ylemmäs. Oletettavasti lumous oli tornin lattiassa, ja koska en saanut nostettua päätäni lattiatason yli, en saanut selkoa että miten loitsu oli tehty.
		+
		+	Koska Horin oli edelleen jumissa punaisessa kivessä lähdimme tutustumaan uuden vankilamme ruokatarjontaan. Siellä oli kurkkuja ja tomaatteja kasvamassa maan alla. Laskimme että niiden pitäisi kestää viikon tai puolitoista.
		+
		+	Koska meillä oli aikaa päätin kokeilla kynttilää, huomasin että sen valossa pystyin ymmärtämään outoja teoksia joita löysimme maanalaisesta laboratoriosta.
		+
		+	Koetin etsiä tietoa mahdollisesta mielenhallintaloitsuista. En löytänyt mitään tietoa loitsuita mutta sain tietää että löytämämme 12 sivuinen kristalli sisälsi 12 oliota, jotka saattoi kutsua kristallista maailmaan.
		+	Löysin myös tietoa isosta kristallista, pitkä aikainen kontakti saattoi avata jotain uusia psionisia kykyjä. Sain myös tietää että niin kauan kun kiveä koski, koskija oli suojassa janolta, ajalta ja kaikelta muultakin pahalta.
		+
		+	Kirjoittelin käännöksiä ylös jonkin aikaa ja sain ainakin jonkinlaisen tiivistelmän teoksista. Hieman ennen kuin kynttilä loppui Horik palasi tajuihinsa. Ehdotin että hän voisi kokeilla jättää ruumiinsa ja kokeilla päästä sitä kautta ulos huoneesta.
		+
		+	Pian aukkoon ilmestyi pohjoisen karhunainen alastomana joka heitti sauvan pois tieltä ja pääsimme ylös luolasta. Menimme seuraavaksi juttelemaan paikallisen "lordin" kanssa, miettimään mitä tekisimme Ilviriläisten kanssa, herra halusi murhata kaikki mutta se ei oikein sopinut meidän maailmankuvaamme. Kerroimme että kellarissa oli maaginen suoja joka toivottavasti piti ne poissa kellareista.
		+
		+	=== 1. Päivä Azura kuuta ===
		+
		+	Kävin ensin pesemässä itseni joessa ja menin majataloon hetkiseksi lepuuttamaan silmiäni. Panin myös merkille että Rubryn, nuori varas tyttömme jonka pelastimme kuolemalta, oli kadonnut jonnekkin.
		+
		+	Koitin katsella violetilla silmällä Rubryniä mutta en onnistunut. Sen jälkeen heräsin kun karavaani saapui. Gargunit olivat hyökänneet karavaanin kimppuun ja olivat kaapanneet karavaanin mukana olleen haltian. Haltiasta luvattiin 400 hopeapennin palkinto, jos hänet saataisiin takaisin elävänä.
		+
		+	Ensin etsin ystäväämme ja hän oli pohjoisessa, katsoin myös hieman haltia bardin perään ja hän oli vallan eri suunnassa. Kerroin suunnan ystävällisille Orbaalilaisille herrasmiehille jotka olivat lähdössä Garguneiden perään.
		+
		+	Me vuorostamme lähdimme etsimään toista Gargunpesää, tosin en saanut sen selville sillä se oli maagisesti suojattu. Ilyana, lumikarhurouva halusi löytää pesän.
		+
		+	=== 4. Päivä Azura kuuta ===
		+
		+	Muutaman päivän päästä löysimme leirin jota piti yksinäinen ihmisnainen. Esittelimme itsemme hänelle, tosin Lyriha käytti vallan toista nimeä, sanoi olevansa Albethanin huoneesta. Uusi ystävämme esitteli itsensä Luluksi, Utherin huoneesta.
		+
		+	Lulukin oli etsimässä Korigon luolaa, mutta huomasimme että kukkulan alapuolella oli ihmisten leiri. Lulu kertoi että leirin johtaja oli "kadottanut" paljon ihmisiä, mahdollisesti myynyt nämä ihmisraukat garguneille.
		+
		+	Horik poistui ruumiistaan ja otti valtaansa yhden leirin palkkasotureista. Horik iski lähimmän palkkasoturin kuoliaaksi mutta johtaja ampui häntä jousellaan. Kortin iskeä johtajaa varsijousella mutta en saanut sattumaan. Jos vain loitsuni olisi ollut valmis. Siirryin kiven taakse lataamaan.
		+
		+	Ammuin pari vasamaa lisää ja onnistuin saamaan osuman, mutta onneksi paksu takkini vaimensi iskua. Gherat sai iskettyä palkkasotureiden johtajan maihin, ja pian loputkin soturit antautuivat. Horik (valtaamassaan rummiissa) yritti vapauttaa haltiaa se ei oikein onnistunut, mutta lopulta hän onnistui siinä ja haltia nappasi ruumiista kiinni ja alkoi vääntämään sen päätä irti.
		+
		+	Horik onnistui kuitenkin ottamaan haltian valtaansa ennen kuin haltia murhaisi kaikki paikallaolijat. Otimme haltian nuolet talteen ja Horik juoksutti haltian pois paikalta ennen kuin päästi hänet vapaaksi. Oletettavasti haltia ei arvostanut riivaamista.
		+
		+	Seuraavaksi aloimme ihmettelemään että mitä olimme oikein tekemässä. Illyana oli täällä pelastamassa papitarta ja murhaamassa jotain noitaa.
		+
		+	Siirryimme katsomaan Koregon gargunpesää. Koetin etsiä violetilla silmällä olisiko sinne helpompaa reittiä. Turvallisin reitti oli suoraan alaspäin, ikävä kyllä en hallinnut maamagiaa tarpeeksi hyvin että olisin voinut tehdä aukon meille.
		+
		+	Seuraavaksi Horik jätti ruumiinsa ja lähti tutkimaan luolia henkimudossa. Pian hän palasi ja kertoi että tornin alla oli aukko luoliin jossa Gargunit olivat työn touhussa. Huomasimme myös että voittamiemme palkkasotureiden lastina oli huomattavan paljon metalliesineitä, mahdollisesti olivat kauppaamassa niitä garguneille.
		+
		+	Koitin katsella violetilla silmällä että oliko keskellä puristuksissa olleille garguneille tulossa vahvistuksia, ei ollut. Mutta Horik näki velho Braelyin johtamassa keskellä olleita garguneita. Horik koetti taas poistua ruumiistaan ja lähti oletettavasti motissa olleiden Garguneiden leiriä.
		+
		+	Horik palasi ja vahvisti että Brealyn oli johtamassa garguneita, päätimme aloittaa taistelun ja Horik lähti uudestaan ottamaan yhtä keskustan garguneista valtaansa. Horik-gargun astui ulos porteista ja iski yhtä ulkoreunan garguneista lantioon.
		+
		+	Kesken painiottelun Brealyn saapui paikalle ja aloitti loitsimaan. Horikin kontrolloima Gargun kaatui maahan mutta Horik ei palannut kehoonsa. Tai ei palannut ennen kuin Gherat alkoi läpsimään hänen naamaansa.
		+
		+	Illyana kuuli jotain ja lähti pohjoista kohden, Horik jäi vartioimaan leiriä ja muut lähdimme Illyanan perään. Siellä oli etsimämme papitar jota olimme etsimässä. Papitar pyysi Illyana jättämään valkokarhuntaljansa jälkeensä, ja koska kukaan muukaan ei sitä halunnut niin nappasin sen mukaani, ihan vain akateemisesta mielenkiinnosta.
		+
		+	Etenimme varsin ripeästi metsän halki kunnes olimme riittävän kaukana Gargun-pesästä ja papitar kertoi että hänen "sukulaisensa" olivat varkaiden kilta ja Gheratin palkannut henkilö kuvitteli olevansa suhteessa papittaren kanssa.
		+
		+	Papitar kertoi että hän oli tullut kertomaan Gargun-kuninkaalle että Quadira halusi ottaa Gargunit johtoonsa, kunnes Brealyn saapui paikalle ja kertoi että papitar ei ollut Quadiran suosiossa. Tästä sitten alkoi näkemämme pattitilanne.
		+
		+	Saimme myös tietää että Quadira halusi garguneiden hyökkäävän Trorbridgen majataloon. Quadira oli myös tulossa Trorbridgen majataloon, kunhan se oli "turvattu".
		+
		+	Nappasimme mukaamme Muulimme sekä Horikin ja lähdimme vauhdilla Trobridgen majatalon suuntaan.
		+
		+	=== 10. Päivä Azael kuuta ===
		+
		+	Paluumatka oli hieman pidempi sillä Lyriha onnistui tulehduttamaan kyynärpää haavansa ja minulla meni hetken aikaa kun koetin parantaa sitä.
		+
		+	Pääsimme takaisin Trorbridgen majataloon, jopa ennen gargun-armeijaa. Karavaanikin oli ehtinyt lähtemään. Kylässä oli varsin paljon palkkasotureita, mikä oli mahdollisesti hyvä asia. Lyriha ja Lydia alkoivat keskustelemaan, molemmat samaan aikaan. Koetin hieman selvitellä itselleni että mitä eroa oli tasavaltalaisella ja aatelisneidolla.
		+
		+	Horik halusi tutkia valkoisen karhun taljaa jonka sain mukaani. Varoitin häntä olemaan varovainen, olisi huono asia jos hän karkaisi metsään karhuna ja katoaisi sille tielleen.
		+
		+	=== 11. Päivä Azael kuuta ===
		+
		+	Aamulla lähdimme Thardan suuntaan. Horik oli aiemmin tarkastanut että Gargunit eivät olleet ihan vielä olleet tulossa, joten saatoimme luikahtaa heidän altaan pois.
		+
		+	== Athulin autiomaa ==
		+
		+

	[[category: pelaajahahmot]]		[[category: pelaajahahmot]]

← Vanhempi versio		Versio 21. huhtikuuta 2026 kello 16.48
Rivi 1 060:		Rivi 1 060:

	Koetin hieman luodata violetilla silmälläni kuka oli käynyt luolissa. Uninen vartija se ei ollut mutta seuraavaksi sain nimen Braelyn, joka oli mainittu vanhassa kirjeessä. Oli liittoutunut pahojen velhojen kanssa jotka olivat aiheuttaneet ongelmia Kaldorin itäosissa.		Koetin hieman luodata violetilla silmälläni kuka oli käynyt luolissa. Uninen vartija se ei ollut mutta seuraavaksi sain nimen Braelyn, joka oli mainittu vanhassa kirjeessä. Oli liittoutunut pahojen velhojen kanssa jotka olivat aiheuttaneet ongelmia Kaldorin itäosissa.
		+
		+	Meidän oli selvästikin mentävä syvemmälle joten hankimme kaksi köyttä, ja sidoimme ne yhteen yhdeksi pitkäksi köydeksi.
		+
		+	Palasimme maan alle ja suuntasimme löytämällemme aukolle. Siellä oli köynnös joka kiemurteli alas syvyyksiin. Viritimme köytemme liaanin vierelle ja laskimme Gherantin syvyyteen. Lyriha oli seuraavana ja menin itse viimeisenä, ikävä kyllä Horikille kävi pieni kämmi ja tulin alas varsin kovalla vauhdilla ja taitoin polveni pahasti. No pystyi sillä vielä kävelemään.
		+
		+	Olimme jonkinliasessa luolassa jonka takaosassa oli absoluuttisen mustasta materiaalista kaiverretut portaat. Koetimme mennä niitä alas, mutta koska ne olivat täysin mustia ja suorastaan imivät valoa. Pitkän matkan, ehkäpä viidensadan askelman jälkeen, saavuimme jonkinlaiseen lehtoon avoimen taivaan alla. Siellä oli pyöreä vesiallas jonka keskellä oli neliskulmainen kivi. Kulkiessani sen läpi minusta ei tuntunut lainkaan siltä että emme menneet mihinkään vaan koko lehto oli vain illuusiota.
		+
		+	Pyysin Lyrihaa levittämään hieman mukanaan tuomaa hiekkaa näkymättömille portaille. Se auttoi meitä menemään alaspäin ja pian saavuimme neliskulmaiselle kivelle. Kiven reunalla oli kivipatssas, se kuvasi outoa gargunin kaltaista olentoa, mutta olento oli ihmisen kokoinen, mahdollisesti hieman isompikin.
		+
		+	Gerath koetti koskettaa patsaan miekkaa ja jäätyi kauhusta. Se muistutti varsin paljon Morgathin tikaria, mahdollisesti oli samasta metallista taottu.
		+
		+	Geratin tultua takaisin tajuihinsa koetimme miettiä mitä seuraavaksi tekisimme. Emme oikein keksineet mitä muuta niin kampesimme patsaan veteen mihin se upposi jälkeä jättämättä.
		+
		+	Emme keksineet tapaa saada esineitä mukaamme joten jouduimme palaamaan köydellemme, mutta köysi oli kadonnut. Ylhäältä kuului ääni joka halusi tietää keitä me olimme. Äänellä oli horik panttivankina joten jouduimme lähettämään Lyrihan neuvottelemaan asiasta.
		+
		+	Neuvottelut eivät selvästikään tuottaneet tulosta sillä Lyriha laskettiin alas ja hän kertoi että jouduimme odottelemaan hänen valtiattaren päätöstä siitä että mitä meille tapahtuisi.
		+
		+	Hetkisen päästä myös Horik laskettiin alas, varsin mukavaa, ei edes heitetty. Gherat lähti tutkimaan käytävää mutta sekin päättyi noin mailin päähän.
		+
		+	Palasimme portaille, siellä oli yksi seinä joka kaikui onttona. Lyriha katseli seinää ja löysi halkeaman joka toimi jonkinlaisena lukkomekanismina. Sen takana oli jonkun laboratorio. Tutkiskelin hieman kirjakääröjä, niissä oli paljon piirroksia kristalli ja joukko olentoja.

	[[category: pelaajahahmot]]		[[category: pelaajahahmot]]

@@ Rivi 68: / Rivi 68: @@
 :Ominaisuudet
-::Fatigue: (15-SI)*1
+::Fatigue: (15-SI) x 1
-::Time taken: (15-SI)*4 seconds
+::Time taken: (15-SI) x 4 seconds
-::Range: Self/Touch (with SI 45 and higher)
+::Range: Self/Touch (with SI 45 and higher can be cast on another person)
 ::Duration SI minutes
@@ Rivi 1 022: / Rivi 1 022: @@
 Koska tilanne oli hiljainen, vein maagiset tavaramme jemmaan vaunuihimme ja aloitin uuden loitsun kehittelemisen.
 [[category: pelaajahahmot]]

@@ Rivi 52: / Rivi 52: @@
 Loitsu kopioi SI neliömillimetriä.
-Fatigue: (15-SI) x 2
+:Ominaisuudet
-Time taken: (15-SI) x 10 minutes
+::Fatigue: (15-SI) x 2
-Range: Touch
+::Time taken: (15-SI) x 10 minutes
-MS:Kopioi kohokuviot
+::Range: Touch
-CS: Kopio kohokuviot, kopioija saa jonkinlaisen idean siitä että mitä kohokuviot tarkoittavat
+::MS:Kopioi kohokuviot
 = Päiväkirja =
@@ Rivi 1 001: / Rivi 1 015: @@
 === 20. Päivä Agrazhar kuuta ===
-Saavuimme matkamme puoleen väliin, Trobridgen majataloon.
+Saavuimme matkamme puoleen väliin, Trobridgen majataloon. Ikävä kyllä vatsani päätti juuri silloin aloittaa isot vastalauseet joten jouduin vuoteen omaksi.
 [[category: pelaajahahmot]]

← Vanhempi versio		Versio 26. kesäkuuta 2025 kello 18.47
Rivi 398:		Rivi 398:
	Vietimme iltaa sitten jutellen taikuuden saloista ja ihmeistä. Lepirdas jopa lupasi tehdä minusta oppilaan tänne, kiitin kunniasta mutta minun piti kuitenkin jatkaa Manelin (ja mahdollisesti Manelin pään sisällä asuneen tietoisuuden) etsimistä.		Vietimme iltaa sitten jutellen taikuuden saloista ja ihmeistä. Lepirdas jopa lupasi tehdä minusta oppilaan tänne, kiitin kunniasta mutta minun piti kuitenkin jatkaa Manelin (ja mahdollisesti Manelin pään sisällä asuneen tietoisuuden) etsimistä.

−	[[~~Category~~:~~Pelaajahahmot~~]]	+	== Kääpiöiden salaiset luolat ==
		+
		+	Menimme synkkään luolaan kääpiöiden muinaisen muurin alapuolella.
		+
		+	=== 2. päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Aamulla lähdimme tutkimaan paikallista luolaa, ensimmäinen este oli paikallinen lainsuojaton barbaari joka oli muuttanut asumaan kääpiötorniin joka oli sisäänkäynti luoliin. Panssaroitu ja aseistettu Geralt sai hänet kuitenkin vakuutettua siitä että meidät kannatti päästää läpi.
		+
		+	Laskeuduimme maan alle, se haisi hieman maakellarilta. Portaat oliva vielä varsin hyvässä kunnossa. Manelin valonlähden valaisi paikat varin mainiosti, mutta tarvinnee varmaan opetella joku kaunis päivä itsekkin valoloitsu.
		+
		+	Kierreportaat laskeutuivat alas viivasuoraan käytävään, kävimme tarkastamassa toisen suunnan ja se oli sortunut. Kääpiö Irak oli sitä mieltä että sieltä ei ollut kukaan tulossa joten jatkoimme käytävää toiseen suuntaan.
		+
		+	Käytävä oli ensin varsin hyvässä kunnossa usemman metrin matkalta, mutta pian päädyimme huonokulkuisempaan käytävään. Arviolta sadan metrin päässä oli taas portaat ylös. Mutta nämä portaat olivat romahtaneet. Irak kertoi tämän käytävän olevan noin tuhat vuotta vanhoja. Mitä pidemmälle kuljimme sitä huonommaksi käytävä kävi. Käytävä alkoi nousemaan, oletettavastikkin se nousi kukkuloille, muuri seuraten.
		+
		+	Pidemmän matkan kuljettuamme, kääpiö alkoi puhumaan Kudzuliksi, oletettavasti kiroilemaan, seinässä oli reitti ulos josta noin kissan kokoinen eliö oli liikkunut.
		+
		+	Yllättäen outo lintumainen lisko-olento iskeytyi Geraltin kilpeen kauhealla nopeudella. Ne iskivät hampaansa Irakin silmään jonka syötyään ne pakenivat, vlastpiksi, tai silmänsyöjiksi niitä myös kutsutaan.
		+
		+	Olennot saivat muutamia haavoja Geraltiin ja Lyrihaan mutta huomasivat että olimme kovempi pala purtavaksi ja lähtivät käpälämäkeen.
		+
		+	Matkamme jatkui, ylitimme railon jonka jälkeen käytävää pitkin valui pieni puro joka teki lattian ikävän liukkaan. Purosta selvittyämme päädyimme sattuneeseen portaikkoon jota Irka lähti tutkimaan. Koetin parantaa näkökykyä loitsulla, mutta sekään ei auttanut. Lopulta Irak sanoi muutaman sanan kääpiö kielellä ja seinä liikahti hieman. Nostimme seinän ylös, ja siitä paljastui kääpiön kokoisen aukon takaa portaikko alas.
		+
		+	Portaat menivät pitkälle alas, lopulta pääsimme jonkin laiselle tasanteelle, alemmas ei enää päässyt sillä ne olivat veden vallassa. Tasanteella oli ovi valtavaan kammioon jota vartioi 13 kääpiön patsasta. Koetin hahmotella jonkinlaista piirrosta kammiosta, En kuitenkaan onnistunut ikuistamaan kammiota.
		+
		+	Koetin kuitenkin kopioida joitain kääpiöriimuja. mitä ihmettä mahtoikaan ᛒᛚᚷᛒᛟᛊᛊ tarkoittaa. Vilkaisin hieman käytäviä, ylempi näytti menevän jonnekkin, mutta en osannut tarkemmin sanoa. Täällä oli neljä aukkoa, joka suuntaan kääpiöpatsaiden välissä. Kammiossa oli jossain vaiheessa oli ollut polveen asti vettä joka oli mädättänyt kaiken puun ja muun orgaanisen materiaalin.
		+
		+	Seuraavassa huoneessa oli jokin sali, siellä oli kivinen pöytä ja kiviset tuolit. Naapurihuoneen huonekkalut, jos siellä sellaisi olisi, olivat mädänneet jo kauan sitten. Irka kertoi että näitä asutettiin ennen kuin ihmiset tulivat Harnin saarelle, mutta hylättiin sitten myöhemmin.
		+
		+	Jatkoimme matkaa kunnes saavutimme oven joka oli vielä ehjä. Se oli myös erityisen kylmä, mikä oli auttanut pitämään paikan ehjänä. Geralt ja Irak saivat kuitenkin oven rysäytettyä auki. Sisällä oli kääpiö, tai pikemminkin kääpiön haamu. Irka alkoi keskustelemaan esi-isänsä kanssa. Haamu osoitteli tyhjää miekkatelinettä pettyneen oloisena. Irak näytti kuitenkin tekevän jonkinalisen lupauksen ja haamu katosi.
		+
		+	Irak pyysi meidät sisään ja alkoi kertomaan mitä oli tapahtunut. Hänen esi-isänsä Zaram oli takomassa Amel Fanon nimiselle haltiavelholle. Koska sopimuksista oli pidettävä kiinni oli ase vietävä perille. Jokin jättiläismäinen harmaa hirviö oli vienyt miekan. Irak epäili että olio joko Nolah tai Aklash, molemmat eräänlaisia peikkoja. Nolah oli selkärangato ja Athlasilla oli ihraa joka paranti sitä.
		+
		+	Lähdimme etsimään miekkaa, toivoimme että se ei ollut veden valtaamassa alemmissa kerroksissa. Onnistuimme löytämään muutaman hopeakolikon. Lopulta saavuimme valtavaan kammioon jossa oli ollut aikanaan monia ahjoja. Sen nurkassa oli portaat alas. Portaissa tunsin että voimali tulen yli olisi vahvempi, mutta en onnistunut luomaan tulta.
		+
		+	Koetin hieman hahmottaa ja tunsin että täällä oli jonkinlainen psionisen voiman keskittymä, lähdin etsimään voiman keskusta mutta se tuntui olevan veden täyttämän portaikon pohjalta. Riisuin vaatteeni ja lähdin sukeltamaan, saavutin alemman kerroksen ja siellä näytti olevan suuri punaisena hehkuva kristalli. Vaikka se oli hyvin kiinnostava, meillä ei juuri nyt ollut tapaa nostaa sitä mukanamme. Oli juuri kiskomassa vaatteita päälleni Lyriha lähti pohjoista kohden päättäväisesti, kääpiö näytti innostuneelta ja käski Geratia ottamaan Lyriha kiinni koska hirviö oli siellä.
		+
		+	Pian pimeydestä, minne Lyriha oli menossa, tuli hieman ihmistä isompi alaston harmaa humanoidi jolla oli hyvin hieno miekka, jonka kerrottiin olevan selkärangaton. Gerat yritti iskeä oliota miekalla päähän. Miekka upposi syvälle olion päähän, mutta tämä ei tuntunut oliota kauheasti haittaavan. Koetain isekä sitä jalkaan mutta olio siirsi jalkansa pois tieltä.
		+
		+	Taistelu oli hurjaa, onneksi olio iski ranteensa Geraltin kilpeen ja irrotti otteensa miekasta, jonka Geralt nappasi vasempaan käteensä. Lyriha kaatui maahan olion kovasta iskusta ja minä yritin hakata sitä sauvallani. Vaika iskinkin sitä erittän voimallisesti olkapäähän ei murskaava ase tuntunut tekevän mitään, ilmeisestikkin olio todella oli selkärangaton.
		+
		+	Olio tuli järkiinsä ja lähti pakenemaan. Geralt oli sitä mieltä ettei oliota kannattanut päästää karkuun joten hän säntäsi sen perään. Nappasin maahan pudonneen valomme ja lähdin seuraamaan. Saavutimme luonnollisen luolan joka haarautui kahteen suuntaan, ja emme nähneet kumpaan se meni.
		+
		+	Geralt koetti katsella jälkiä mutta olio oli kadonnut jonnekkin. Koetimme vasemmanpuoleista käytävää, siellä oli seuraava haara, joista toinen oli hyvin kapea, mikä oli huono paikka taistella taipuisaa oliota vastaan.
		+
		+	Koetimme myös oikeanpuoleista, se oli täynnä luita, luut olivat eri-ikäisiä joten oletettavasti tämä oli olion tunkio, tai luu varasto. Luuvarastosta pääsi vielä koilliseen. Palasimme taistelupaikallemme, mutta huomasimme että joku oli varastanut Geraltin miekan.
		+
		+	Lähdimme luuvarastosta eteenpäin, käytävän päästä löysimme pesämäisen paikan jossa oli vuotia lattioilla. Oletettavasti tämä oli olion pesä, keskellä luolaa oli kivi jonka päällä oli kimaltelevia asioita, koruja ja kolikoita. Hopeinen, kaulakoru, norsunluinen hiusharja, kultainen sinettisormus (Irakin suvun sellainen), kääpiöiden kultaraha ja muutamia hopearahoja. Irak antoi sinettisormuksen meille, jos hänelle sattuisi jotain voisimme sillä todistaa että olimme hänen ystäviään.
		+
		+	Nappasimme kamat kantoon ja aloitimme jatkosuunitelman laatimisen. Tarkisitmme vielä viimeiset tilat joita emme vielä olleet tutkineet. Löysimme parakkimaisesta kammiosta kääpiötekoa olevan kirveen terän.
		+
		+	Ainoa paikka jota emme olleet vielä tutkineet, olivat kiinni olevat kiviset ovet. emme löytäneet mitään selkeää avausmekanismia, vain pienen reiän seinässä. Palasimme luuvarastoon josta Lyriha huomasi pienen shakkinappulan kokoisen kääpiöpatsaan, joka sattumalta näytti olevan reiän kokoinen. Irakin mukaan patsaat olivat erikoisia avaimia, joilla oli lukittu kaikkein arvokkaimpien asioiden ovet.
		+
		+	Palasimme oville ja kokeilimme patsasta oven reikään. Kuului kolahdus ja ovet aukesivat, ikävä kyllä täällä oli lähinnä vain tyhjiä telineitä, yksi hieman revennyt kääpiö panssari ja useita perus kirveitä. Irak siitä innostui, puki panssarin päälleen ja nappasi kirveen mukaansa. Hän näytti paljon enemmän kääpiöltä.
		+
		+	Lähdimme paluumatkalle, onnistuin telomaan nilkkani matkalla takaisin, joten olimme kaikki vammautuneet tällä matkalla.
		+
		+	=== 3. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Aloitimme matkamme Burzumia kohden. Jätimme hyvästit Lepridikselle ja muille paikalla olleille tutuille. Täällä olikin paljon polkuja jotka oppaamme tunsi. Matka sujui oikein mukavasti. Yöllä vartiovuorossa katselin hieman tähtiä.
		+
		+	Yöllä näin unta että kaikki meni pieleen koska Aikaisemmin löytämämme aamutähti rikkoi keskittymiseni.
		+
		+	=== 4. päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Aamu alkoi rauhallisena, koetin hieman tökkiä Lyrihan löytämää aamutähteä. Lyriha kuitenkin oli sitä mieltä että pitäisi nuijaa, emmekä heittäisi sitä järveen, kuten Geralt enneunessaan näki. Lähdimme kuitenkin matkaan, matkalla Irak näki että edessämme oli leiri, aseistettuja miehiä neljä kappaletta. He lähtivät tulemaan meitä kohti.
		+
		+	"Onko teillä ruokaa?" Miesten johtaja kysyi. He vaativat muuliamme, tullimaksuksi mutta koetimme hieman tinkaista hintaa alaspäin. Aseistetut miehet eivät uskoneet Lyrihaa mutta kun Geralt esitteli miekkaansa alkoivat he uskomaan.
		+
		+	=== 5. päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Yöllä Geralt herätti meidät, ilmeisesti eiliset rosvot etsivät meitä mutta koska olimme valinneet yöpymispaikkemme hyvin menivät he leirimme ohi. Harkitsimme että lähtisimmekö yön selkään väijyttämään heitä mutta päädyimme siihen että emme.
		+
		+	Aamu koitti koleana. Jatkoimme matkaamme Burzynia kohden. Lähdimme pienelle kiertoreitille että emme törmäisi eilisiin tullimiehiin.
		+
		+	Kulkiessamme polkuja pitkin minusta alkoi tuntumaan oudolta. Lähelläni oli jotain, outoa, ei välttämättä pelottavaa. Katselsin ympärilleni ja näin läpikuultavan entiteetin joka näytti minulta, Koetin koskettaa sitä ja se astui sisälleni. Yhtäkkiä tunsin ymmärtäväni taikuuden salat ja maailman ympärilläni. Ikävä kyllä Irak, vanhana kääpiönä, sormeili sen verran epäluuloisena kirvestään joten en oikein uskaltanut lähteä kokeilemaan taikuuden voimia.
		+
		+	Illalla entiteetti jätti minut ja tunsin itseni taas tavalliseksi ihmiseksi. Harmillisesti minulla ei oikein ollut aikaa kirjoitella loitsujani ylös.
		+
		+	=== 6. päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Saavuimme asutetuille seudulle, päädyimme pienehköön maalaiskylään jossa meitä kovasti tentataan. Geralt hieman kertoi hurjasta seikkailustamme maan alla, kunnes tuli aika jatkaa matkaa. Vietimme yön heinäladossa keskellä peltoja.
		+
		+	== Burzyn - Chybisan kuningaskunnassa ==
		+
		+	Vaikka en ollut ihan varma kehtaako noin kolmen Harnin peninkulman kokoista valtakuntaa kutsua kuningaskunnaksi, mutta koska paikallinen aatelinen ei kumartanut ketään, sai paikallinen herra isoherra kutsua itseään kuninkaaksi.
		+
		+	=== 7. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Illalla saavutime Burzynin linnan, olimme ikävä kyllä väärällä puollella jokea linnan nähden joten jouduimme maksamaan silta maksua puolitoista penniä. Oppaamme suositteli Southrunin lepoa, joka paljastui vallan kauheaksi räkäläksi. Koetimme seuraavaksi Sinistä hevosta joka vaikutti paremmalta paikalta.
		+
		+	Kylvyn jälkeen menin sängylle makaamaan ja uni tulikin aika pikaisesti. Unissa lähinnä pyöei Lyrihan uusi meissel.
		+
		+	=== 8. Päivä kelen kuuta ===
		+
		+	Pitkästä aikaa neljän seinän sisällä ja oikeassa sängyssä nukutun yön jälkeen. Aloitin suuntaamalla Laranin temppeliin tutkimaan heidän arkistojaan, josko sieltä löytyisi jotain vihjeitä löytämästämme aseesta.
		+
		+	=== 11. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Pitjkän tutkimuksen jälkeen sai tietää että löytämämme nuija oli nimeltään Aamun armo. Se oli taottu Kandayssa vuonna 618. Hyvrikin kirkkokunta piti sitä pyhänä. Agrikin palvojat varastivat sen. Sen tiedetään olleen Kandayssa, särkyneen keihään surun ritarikunnalla, mutta se katosi jälleen. Sen pääasiallinen tehtävä oli Morgathin palvojein surmaaminen.
		+
		+	Tutkimuksissani selvisi myös se että painajaisemme saattaisivat olla Navehin lähettämiä. Suojautuaksemme Navehilta voisimme kokeilla yöpyä temppelissä.
		+
		+	=== 12. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Yö jopa sujui ilman painajaisia, oletettavasti Naveh oli niiden takana, mutta koska halusimme olla varmoja käytin myös violetin silmän loitsua joka kertoi että Agrik oli kuitenkin kironnut nuijan.
		+
		+	Koska juuri tällä hetkellä en keksinyt mitä voisimme Aamun armolle tehdä jatkoin oman loitsuni tutkimusta.
		+
		+	=== 14. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Aamulla Lyriha tuli kertomaan että yöllä Morgath oli lähettänyt hänelle unessa tarjouksen jossa hänelle tarjottiin kuolemattomuutta, jos hän vain murskaisi jonkun Laranin palvojan kallon Aamun armolla.
		+
		+	Totesin että tämä ylitti minun tietoni ja taitoni joten menimme juttelemaan paikalliselle papille. Hänkin oli kuullut Aamun armosta ja oli kovin kiinnostunut kun Lyriha alkoi kertomaan löytämästämme luolasta.
		+
		+	=== 19. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+	Karavaani saapui kaupunkiin, en ollut oikein kyennyt keskittymään loitusni kehittelemiseen ja koska karavaanarit pitivät öykkä-möykkää ei keskittymiseni yhtään helpottunut kolmeen päivään.
		+
		+	=== 21. Päivä Kelen kuuta ===
		+
		+
		+
		+	[[category: pelaajahahmot]]

@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 Velhomestari joka on opettanut minua, sekä Manelia.
-= Vuosi 1390 =
+= Päiväkirja =
-== 6 päivä Nuzyael kuuta. ==
+== Vuosi 1390 - Mordanan linnakaupunki Emelrenen kuningaskunta ==
 Olin istuskelemassa koululla Erdinin kanssa kun Manelin sisko, lady Lyriha saapui vartijansa, Gherantin kanssa, olivat kiinnostuneita mihin ihmeeseen Manel oli kadonnut. Koska Manel ei enää asunut tällä siirryimme hänen kaupunkiasunnolleen, mutta sieltäkään ei löytynyt mitään. Lyriha huomioi että Manelin huone oli yllättävän siisti, mikä tosiaankin oli varsin epätyypillistä. Pienen etsimisen jälkeen hän onnistui löytämään pienen pussillisen yrttejä.
@@ Rivi 47: / Rivi 49: @@
 Palasin koululle missä mestari halusi tavata minua. Hän halusi minun katsovan tulevaisuuteen ja selvittävän mitä tapahtuu jos Manelia ei löydetä. Vaivuin transsiin ja näin näyn jossa kuningas, jonka kasvot vaihtuivat kaiken aikaa, johti armeijaa kohti vihollista. Mahtava velho, jonka kasvoja en nähnyt, seisoi kuninkaan takana. Yhtäkkiä kuitenkin vastakkaisen armeijan kylkiin iski valtava joukko garguneita, noita Harnin saarella asuvia kammottavia örkkjä, turastaen kaikki. Valtava myrsky tempaisi minut takaisin Modanaan jossa koulumme oli poltettu, Save-K'norrin temppeli häpäisty ja linnan tornissa liehui vieras lippu.
 [[Category:Pelaajahahmot]]